Elossa ollaan!
Matka meni mukavasti ja ilman suurempia ongelmia. Tosin lentokentällä hoksasin, etten ollu ottanut mukaan Sevis kuittia, mutta onneksi infopisteeltä löytyi mukava virkailija, joka tulosti sen mulle mukaan kolmin kappalein!
Turvatarkastuksista ja täälläkin päässä päästiin joutuin ilman suurempia ongelmia. Oikeastaan hämmennyin siitä, kuinka helposti me päästiin sisään. Minulta ei otettu edes toisen käden sormenjälkiä..?
Ensimmäinen kokonainen päivä täällä training schoolilla lähenee loppuaan. Päivä on ollut pitkä, mutta toisaalta aika on menny tosi nopeasti! Luultavasti aikaeron takia mua on huimannut/pyörryttänyt enemmän tai vähemmän koko päivän, mikä on tosi inhottavaa. Puoli kahden aikaa mun oli sit pakko sanoo mun opettajalle et nyt voin huonosti, ja pääsinkin sitten toimiston kautta lepäämään puoleksi tunniksi vesipullo kainalossa. Olo sitten siinä vähän koheni ja nyt on ollu melko normaali olo, mutta en kuitenkaan viittinyt sit lähtee muiden kanssa kävelemään ja viettään aikaa, vaan tulin tänne huoneeseen rötväämään.
Täällä on kyllä saanut puhua englantia ja tutustua uusiin ihmisiin ihan urakalla. Väsymys ja tää huimaus on tosin syönyt mun sosiaalisuutta, mutta täysin tuppisuuksi en kuitenkaan oo jäänyt. Vapaa-aikaa on todella niukasti ja ruokailujen välit on pitkiä, mutta tunnit on kyllä tosi vaihtelevia ja mukavia.
Mulla ei siis oo kameraa täällä mukana, koska oon myynyt oman kamerani, mutta tarkoitus olisi jossain välissä uusi ostaa. Alkuun joudutaan siis tyytymään puhelinkuviin. Itseasiassa jostain syystä en saa nyt liitettyä ainuttakaan kuvaa tähän tekstiin, joten mennään näillä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti